Historiikki 1959-2009

Ammattiosaston puheenjohtaja Erik Kallio

AMMATTIOSASTON HISTORIIKKI

50-vuotisjuhla Hotelli-Ravintola Alma, Seinäjoki 10.10.2009

                                      Kuva A-L Kallio

 

Arvoisa juhlaväki!

 

OSASTON PERUSTAMINEN

13.5.1959 joukko autoalalla työskenteleviä henkilöitä päättivät
perustaa Seinäjoelle Metallityöväen Liiton ammattiosaston.

Osaston kotipaikaksi merkittiin Seinäjoen kauppala ja
osaston nimeksi tuli
Seinäjoen Autokorjaamotyöväen ammattiosasto ry.

Osaston puheenjohtajaksi perustamiskokouksessa valittiin
Esko Rautiainen ja sihteeriksi Antti Vesa Törmä.

Toimikunta kokoontui 14.5.1959 tekemään yhdistysrekisteriin ilmoituksen yhdistyksen perustamisesta ja sopimuskirjan Metallityöväen Liitolle.

Toimikunnan varsinaiset jäsenet olivat:

-Esko Johannes Rautiainen Asentaja Seinäjoki

-Antti Vesa Törmä Puuseppä Seinäjoki

-Edvin Sauli Mikael Arosarka Asentaja Seinäjoki

-Sulo Emil Lähteenniemi Puuseppä Seinäjoki

-Arvo Valdemar Hirvelä Asentaja Seinäjoki

-Reino Emil Johannes Tuppela Asentaja Seinäjoki

Toimikunnan varajäsenet

-Eino Akseli Ritola Puuseppä Kurikka

-Toivo Vilhelm Nikolai Somppi Nurmo

-Risto Antero Fält Seinäjoki

-Mikael Matias Koski Munsala

Koska perustajajäsenistä osa oli tietojemme mukaan mm. puuseppiä, osaston perustajat olivat siten koritehdas Penkolta ja Koiviston Autoliikkeestä.

Metallityövän Liiton liittotoimikunta pitämässään kokouksessa 22.5.1959 hyväksyi osaston sopimuskirjan ja osaston numeroksi tuli 307.

Osaston alkuvaiheista on pöytäkirjoja, mutta muutamilta vuosilta ei pöytäkirjoja löydy.

Jäsenet olivat alkuaikoina lähinnä autoalalla työskenteleviä, mutta jo -70 luvulla alkoi tulla jäseniksi myös metalliteollisuuden alalla työskenteleviä, kun metalliteollisuus lisääntyi Seinäjoen alueella.

Metalliteollisuuden työpaikat olivat pieniä, joten tämä oli yksi syy siihen, että omaa metalliteollisuuden ammattiosastoa ei paikkakunnalle silloin perustettu.

Ammattiosasto 307:n toiminnassa on ollut mukana aktiiveja autokorjaamoalalta, metalliteollisuudesta, peltialalta ja telealalta sulassa sovussa, sekä yhteisymmärryksessä.

Eniten asia tulee esiin liittokokousvaalien aikana, koska osaston kaikki jäsenet ovat rekisteröityneet liitossa autoalan jäseniksi, joutuvat myös eri sopimusalojen jäsenet äänestämään liittokokousvaaleissa autoalan ehdokasta.

Asia on hoidettu osastossamme siten, että ehdokkaita pyritään asettamaan eri sopimusaloilta. Vuonna 2008 liittokokousvaaleissa tässä onnistuttiin hyvin, koska ehdokkaina toimineista valittiin liittokokoukseen edustajat auto- ja pääalalta.

Varsinaisessa liittokokouksessa ja sen päätöksenteossa ei ole alakohtaisuutta.

TOIMINTA TYÖVÄENTALOLLA

Kuva Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto-Porstuatyovaentalo2.jpg

Osaston toiminnassa oli -70 luvun lopulla ongelmia lähinnä kokouspaikan suhteen, kun vanha 20-luvulla rakennettu työväentalo purettiin, niin sen jälkeen jouduttiin muuttamaan kokouspaikkaa useaan kertaan.

Työväentalon paikalle rakennettiin kerrostalo ja siihen tuli uudet tilat eri liitoille ja ammattiosastoille, mutta me emme uskaltaneet vielä siinä vaiheessa ostaa omia toimitiloja.

Saimme lopulta vuokrattua Työväenyhdistyksen johtokunnan kokoustilan, josta siirryimme  Työväenyhdistyksen kokoustiloihin pitämään kokouksia.

Osastomme jäsenien asioiden hoitamisen helpottamiseksi, jäsenasiainhoitaja alkoi päivystämään joka toinen viikko samassa kokoustilassa.Ulko-ovi lukittiin aikaisin ja koska toimintamme tapahtui iltaisin, siitä muodostui ongelma toiminnallemme. Alkoi itää ajatus omista toimitiloista.

 

LAKKO

Osaston toiminnassa tapahtui vuonna-84 monta suurta muutosta, kun 16.4 alkoi autokorjaamoalan lakko.

Lakon järjestelyistä ei ollut aikaisempaa kokemusta kenelläkään.

Vasta edellisenä iltana,  kun lakko seuraavana päivänä alkoi, huomattiin, että täytyy etsiä tilat lakkotoimistolle. Joten talostamme Tuomaanviidalla tyhjennettiin autotalli ja sinne perustettiin lakkotoimisto.

Keskusteluja oli käyty mm. kopiokoneesta, joka oli todettu silloin turhaksi.

Lakon ensimmäisenä päivänä,  kun tarvittiin erilaisia papereita, joutui porukka käymään kopioimassa niitä kaupungilla useamman kerran päivän mittaan. Jo saman päivän iltapäivällä kopiokoneen hankintaa eniten vastustaneet totesivat, että nyt hankitaan kopiokone osastolle.

Kone vuokrattiin ja myöhemmin sama kone ostettiin.

Koko lakon ajan porukat olivat erittäin aktiivisia. Tehtiin tiedotteita ja lähetettiin jäsenkirjeitä. Lakkoavustuksen saajia oli noin 250 jäsentä ja avustus maksettiin kerran viikossa. Samalla pidettiin tiedotustilaisuus tilanteesta.

Työnantajapuoli oli lakosta sitä mieltä, että se on ohi viimeistään kahdessa viikossa.

Lakko oli kestänyt jo yli kuukauden, kun tuli jäsenäänestys. Ei- ääniä tuli enemmän kuin 2/3 osaa, niin todettiin, että lakko jatkuu ja sovintoesitys hylätään.

Tämä toi vauhtia neuvotteluihin. Työehtosopimus hyväksyttiin ja lakko loppui 4.6.-84.

 

LIITON PÄIVYSTYS

Lakon aikana toteutettiin yksi pitkäaikainen, osastomme toimintaan suuresti ja myönteisesti vaikuttava asia. Metalliliitto aloitti päivystyksen Seinäjoella ja Kokkolassa.

Päivystyspaikkana Seinäjoella oli Hotelli-ja ravintola-alan ammattiosaston toimisto ja päivystysaika keskiviikkoisin klo 11.00 – 15.00. Koska paikka oli varattu meidän käyttöömme vain keskiviikkoisin, ei toimitsijat voineet muuna aikana käyttää tätä paikkaa. Ammattiosastomme päivysti myös keskiviikkoisin samoissa tiloissa klo 17-18.

Toki osasto sai pitää kokouksia myös erikseen sovittuina aikoina.

 

OMAT TOIMITILAT

Keskustelut osastolle omien toimitilojen hankkimisesta olivat alkaneet lakon aikana ja erittäin voimakkaasti nousi esille, että päivystys palvelisi jäsenistöä paljon paremmin, jos olisi paikka, jossa aluetoimitsijat voisivat pitää tilaisuuksia ja tavata jäsenistöä useammin kuin päivystysaikoina.

Vuoden -85 alkupuolella toimitilojen etsintä aloitettiin ja vaihtoehtoja käytiin läpi. Todella hyviä vaihtoehtoja oli, mutta niissä monessa oli yksi mutta, ne olivat liian kalliita.

Kevätkesällä löytyi hinnaltaan sellainen huoneisto Vapaudentieltä, johon osastolla oli taloudelliset  mahdollisuudet. Kyseinen huoneisto oli asunto-käytössä, mutta taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä oli mahdollisuus muuttaa I-kerroksen huoneistoja toimistokäyttöön.

Toki taloyhtiön osakkaat vastustivat myyntiä ammattiosastolle ja vaativat taloyhtiötä käyttämään etuosto-oikeutta. Yhtiöllä ei ollut kuitenkaan tarpeeksi rahaa ja meidät hyväksyttiin ostajiksi.

Huoneiston hinta oli 145 000 markkaa ja laina-ajaksi tulisi 10 vuotta.

Yhtiövastike, vesi, sähkö ja autopaikkamaksut mukaan lukien, toimiston ylläpito maksaisi yhteensä 24 000 markkaa vuodessa. Ja edellisen vuoden tulot olivat 27 000 markkaa.

Pankista esitettiin lainan lyhennysjärjestelmää, jonka mukaan toimien lainan hoitokulut eivät kohonneet liian korkeiksi.

Osaston toimintaan jouduttiin talouspuolella järjestelemään uudelleen. Otettiin käyttöön punakynä ja menoja karsittiin. Lisäksi arvioitiin seuraavien vuosien jäsenmaksutulojen kasvavan. Kuten myös tapahtui.

Nämä seikat huomioituna katsoimme, että meillä olisi mahdollisuudet toimiston ostoon ja ylläpitoon.

Toimiston hankintaan lainan myönsi Suomen Työväen Säästöpankki.

Liiton päivystys siirrettiin osaston toimistolle ja toimitsijat käyttivät paikkaa jäsenistön asioiden hoitamiseen.

Koska silloin ei kännyköitä ollut kenelläkään toimijoista, osaston toimiston puhelin oli ahkerassa käytössä. Hyvin tavallista oli, että useampana päivänä viikossa aluetoimitsija kävi toimistollamme soittamassa ja hoitamassa työtään.

Toimiston hankinta vaikutti osaston toimintaan monella tavalla myönteisesti. Osaston tavaroita oli ollut toimihenkilöiden kotona, joten ne saatiin samaan paikkaan kaikkien käytettäviksi.

Tehtävien hoito voitiin suorittaa porukalla, joten esimerkiksi tiedotus ja opintotoiminta tehostui.

Toimikunnan  kokoukset olivat sisällöltään parempia, koska asioihin liittyvät paperit olivat kaikki käytössä ja toimiston kopiokoneella mahdollisuus tarvittaessa tulostaa niitä useammalle.

Myös toimikunnan kokousten osallistujamäärä selvästi nousi ja ennen kaikkea yhteistyö aluetoimiston kanssa lisääntyi ja parani.

 

ATK

Kuva ja teksti Wikipedia.
Commodore 64 kotitietokone levyasemalla ja värinäytöllä, julkaistu 1982. Commodore 128:ssa on periaatteessa kolme tietokonetta samoissa kuorissa: perus-C128, Commodore 64 ja Z80-pohjainen CP/M-kone.)

commodore64.jpg

Vuoden -85 loppupuolella osaston toimintaan tuotiin mukaan tietotekniikkaa. Silloinen osaston sihteeri Matti-Pekka Isomäki alkoi tehdä kokousten pöytäkirjoja ja muita sihteerin tehtäviin liittyviä  papereita omistamallaan tietokoneella.
Aluksi oli käytössä Commodore 64.
Koska kyseinen kone oli teholtaan ja toiminnoiltaan vaatimaton,
sekä sopimaton tämänkaltaiseen toimintaan, niin hän hankki
omistukseensa tehokkaamman koneen numeroltaan 128. Tämän jälkeen
alettiin suunnitella, miten myös jäsenasioiden hoitamiseen voitaisiin hyödyntää tietotekniikkaa.
Joten harkinnan jälkeen hankittiin tietokantaohjelma ja aloitettiin tietojen tallentaminen jäsenrekisterin paperilistoista tietokantaan.
Tallennusvaiheessa tuli esille puutteita tiedoissa, joita jouduimme
täydentämään. Monen jäsen kohdalla luki, että osoite tuntematon.

Ensimmäistä jäsenkirjettä talkoilla postitettaessa oman rekisterin perusteella, vauhti oli niin kova, että myös tarrat, joissa luki osoite tuntematon, liimattiin kirjekuoriin ja postitettiin. Posti palautti melkoisen kasan näitä kirjeitä.

Vuoden -88 lopulla tietotekniikassa siirryttiin ns. PC kantaan kun
kaksi osaston toimihenkilöä omilla varoillaan hankki kyseiset masiinat.
Kirjanpito vuodelta -88 tehtiin tietokoneella, sekä itsemaksavien
jäsenmaksujen seuranta. Yhteenveto ja tilitystiedot tehtiin tietokoneella ja lähetettiin liitolle.

Ammattiosaston omistukseen esimmäiset koneet hankittiin vuosien -89 ja -90 vaihteessa.

Näiden hankintojen jälkeen alkoi erittäin vilkas opiskelu. Vietettiin iltoja ja viikonloppuja toimistolla harjoittelemalla tietokoneen käyttöä. Opiskelussa oli tietynlainen ryhmätyö. Jokainen opetteli jonkun asian ja toimistolla tämä opetettiin toisille.

ATK opiskelun teki vaikeaksi, kun lähes kaikki käyttöjärjestelmät ja ohjelmat, sekä alan kirjallisuus olivat vierailla kielillä.

Tietotekniikasta alettiin käydä keskusteluja myös laajemmin. Oli vuosi -90 kun menin liiton päivystäjän luona käymään. Päivystämässä oli aluetoimitsija Tauno Santikko.  Hän kertoi juuri puhuneensa erään ammattiosaston edustajan kanssa asiasta, miten tietotekniikkaa voitaisiin hyödyntää ammattiosastoissa.

Todettiin, että tämä asia nousee jatkuvasti esille, joten on tehtävä asian hoitamiseksi jotain. Päätettiin, että osasto 307 anoo osastokurssin ja aluetoimisto tiedottaa muille osastoille kurssista, jossa sitten keskustellaan ja selvitetään asiaa. Liitosta kutsuttiin kurssin pitäjäksi Vilho Oksanen. Kurssille oli vaikea tehdä mitään selkeää koulutusohjelmaa, joten lähinnä keskusteltiin eri mahdollisuuksista hyödyntää tätä uutta tekniikkaa.

Keskusteluissa tuli esiin, että tekstikäsittelyohjelmalla kirjoituskoneen korvaaminen on selkeä asia, mutta miten konetta käytetään jäsenasioiden hoitamiseen. Oksanen ilmoitti, että liitossa on keskusteltu asiasta ja päätetty, että jossain vaiheessa osastoille lähetettäisiin jäsentietoja tietyssä muodossa, jonka jälkeen osastot voisivat näitä tietoja käsitellä omilla ohjelmillaan.

Tämä tieto ei miellyttänyt läsnäolijoita, vaan asiassa oltiin hyvin yksimielisiä.

Liiton pitää joko hankkia tai teettää jäsenrekisteriohjelma. Tässä tilaisuudessa luultavasti lausuttiin ammattiosastojen käyttöön tulevan jäsenrekisteriohjelman syntysanat.

Seuraavassa kurssi- ja tiedotustilaisuudessa,  joka pidettiin Ähtärissä,  Vilho Oksanen ilmoitti, että liitto harkitsee jäsenrekisteriohjelma tilannetta.

Perustettiin työryhmä, johon minullakin oli mahdollisuus kuulua.

Liitto alkoi valmistella ATK-ohjelmayritys Legolasin kanssa tietokantaohjelmaa jäsenasioiden hoitamista varten. Monien vaiheiden jälkeen syntyi jäsenrekisteriohjelma Giant (suomeksi jättiläinen), joka sai myöhemmin nimen Titaani. Nimi johtui ohjelman isosta koosta ja monikäyttöisyydestä.

Tällä hetkellä tietokoneiden käyttö ammattiosastossamme on hyvin monipuolista  ja arkipäivää. Metalliliiton Murikka- opiston ATK- opettajan mukaan nykyään kursseille saattaa tulla oppilaita, jotka ovat taitavampia kuin opettaja.

Ammattiosastojen toiminnassa tietokone on välttämätön työväline ja esim. Internetin käyttöä hyödynnetään erittäin paljon. Useammat kaavakkeet, ilmoitukset jne. ovat saatavilla netissä.

toimisto2_2.JPGUUSI TOIMITILA

Lähestyttäessä 2000 lukua osastossamme alkoi keskustelu isommista toimitiloista. Vuonna 1999 löydettiin sopiva toimistotila katutasosta kokous- ja kurssituskäyttöön. Osastolla taloudellinen tilanne oli vähintäänkin kohtuullinen,
oli kai jäänyt tarkka rahankäyttö tavaksi edellisen toimiston hankinnan opetuksena.

Hinta oli 420 000 markkaa ja ostotarjous tehtiin. Kiinteistöyhtiön yhtiöjärjestyksessä on etuosto-oikeus osakkailla, jota eräs asianajotoimisto käyttikin. Ay-väkeä ei ilmeisesti haluttu naapuriksi.

Toimitilan myyjällä oli kuitenkin viereinen huoneistokin myynnissä, joten teimme siitä tarjouksen. Tästä huoneistosta ei kukaan käyttänyt etuosto-oikeutta.

Muutimme tähän Puistopolku kymppiin 2000 vuoden alkupuolella. Liiton päivystys muutti myös tietenkin näihin tiloihin. Saimme vanhan toimiston myytyä 2000 kesällä.

Osaston jäsenmäärä on noussut vuosien aikana tasaisesti koko ajan ollen vuonna 1970 272 jäsentä, nyt jäsenmäärä on 850. Poikkeuksellisesti -90 luvun alun laman aikana jäsenmäärämme kasvoi, kun muissa osastoissa se enemmin laski. Tähän kiinnitti huomiota myös Murikka-opiston opettaja Savolainen.

JÄSENMAKSUT

Ennen vuotta -69 jäsenmaksut kerättiin työpaikkakohtaisesti. Silloin oli osastossa jäsenmaksun kantajat, jotka keräsivät jäsenmaksut ja ne leimattiin jäsenkirjaan viikkokohtaisesti.

Käytäntö muuttui Liinamaa-sopimuksella, jonka jälkeen työantajat alkoivat periä jäsenmaksut suoraan palkasta.

Myös itsemaksujärjestelmä muuttui – 90 luvun puolivälissä, kun liito otti sen hoidettavakseen. Kyseinen järjestelmä oli erittäin suuritöinen ja paljon talkootyötä vaativa asia meidänkin osastossa.

 

SEUTURYHMÄT

Vuonna 2005 aloitettiin  seuturyhmien perustaminen. Se on epävirallinen lähialueen ammattiosastojen välinen yhteistyömuoto. Seuturyhmään nimeltä Seinänaapurit kuuluvat Kouran Metallityöväen ao. 248, Peräseinäjoen Metallityöväen ao. 357, Etelä-Pohjanmaan Auto-ja konealan ao. 434 ja Seinäjoen Autokorjaamotyöväen ao. 307.

Seuturyhmän toiminta on ollut lähinnä yhteistä kurssitoimintaa ja alueen retkeilypäiville kuljetusten järjestäminen.

 

LIITTOKOKOUSEDUSTUS

Ammattiosastostamme on ollut edustaja lähes kaikissa liittokokouksissa, yhtä kokousta lukuun ottamatta, eli vuonna 2004.

Liittokokousedustajiamme ovat olleet: Esko Rautiainen, Reino Ruohoniemi, Erik Kallio, Kalevi Kaunismäki, Pentti Ylijoki, Anu Luhtanen ja Kaarle Talvitie.

 

OSASTON PUHEENJOHTAJAT

Osastomme puheenjohtajina ovat toimineet: Esko Rautiainen, Reino Ruohoniemi, Olavi Katajisto, Erik Kallio.

 

VIRKISTYSTOIMINTA

Osastomme on järjestänyt tai osallistunut erilaisiin tapahtumiin ja reissuihin. Esimerkkeinä mainittakoon:

Metalliliiton 75- ja 100-vuotisjuhliin

SAK:n 75-vuotisjuhlaan yhteistyössä Liikeliiton ammattiosastojen kanssa

Laivareissuja Ruotsiin ja Viroon

Bussimatkoja Leningradiin

leningrad3IMG_0011.jpg

Leningrad 1981

Ammattiosastovierailuja

Tanssi-iltoja

Metallin Retkeilypäivät

Osaston saunaillat

ja niin edelleen.

Osallistumisaktiivisuus on kylläkin laimennut vuosien mittaan. Matkoja ja tilaisuuksia on jouduttu peruuttamaan osanottajapulan vuoksi.

Vielä 70-luvulla saattoi osaston kurssille osallistua jopa 50 henkilöä ja Neuvostoliittoonkin matkustettiin oikein kahdella bussilla.

NYKYINEN TOIMINTA

Toiminta ja osallistuminen ammattiosastossamme on tällä hetkellä kohtuullisen hyvällä mallilla.

Useammalta työpaikalta toivotaan kuitenkin aktiivisempaa osallistumista osaston ja liiton tilaisuuksiin.

Hyvä esimerkki osallistumisen laajuudesta myönteisessä valossa, oli toimikunnan kuukausikokous viime keskiviikkona. Paikalla oli 16 kokousedustajaa yhdeksältä eri työpaikalta. Lisäksi paikalla oli myös työttömiä ja eläkkeellä olevia jäseniämme.

Luottamustehtävissä työpaikoilla on reilu 30 henkilöä, mutta liian monelta työpaikalta luottamushenkilö puuttuu.

Ankeat ajat näkyvät myös työpaikoilla sekä jäsenistössämme. Työttömänä tai lomautettuna on noin 150 jäsentämme.  

Työpaikkoja, joista työnantaja tilittää osastollemme jäsenmaksuja, on 98 kappaletta.

Koulutukseen osallistuu tänä vuonna erittäin hyvin luottamushenkilöitä. Yhteensä yli 70 henkilöä osallistuu yli 30 koulutustilaisuuteen.

Arvoisa juhlaväki!

Takanamme on 50 vuotta työtä heikomman puolesta.  Näen tulevaisuuden haasteellisena, mutta toivon, että ammattiosastomme toimii ja vaikuttaa aktiivisesti myös tulevaisuudessa tavalla taikka toisella.

Kiitokset kun jaksoitte kuunnella!    

 

kuka.jpg